Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.
Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.
Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.
Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.
Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).
Kohteen perustiedot
Mainiokoti Vihtori on 30 paikkainen tehostetun palveluasumisen hoivakoti vanhuksille. Tontilla sijaitsee palveluasumisyksikkö, piharakennus ja myöhemmässä vaiheessa valmistuva tukiasuntorivitalo.
Rakennuksessa on kaksi asuntosiipeä, sekä aulaosa, jonka yhteydessä on myös ruokailutilat, keittiö, sauna- ja muut huoltotilat. Palvelutalo on yksikerroksinen ja se on varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä sekä sprinklerijärjestelmällä. Rakennuksesta löytyy myös tavanomainen sammutuskalusto, sekä akkuvarmenteiset poistumisreittiopasteet. Savunpoisto toteutetaan painovoimaisesti.
Piharakennuksessa on jätekatos, varastotiloja sekä väestönsuoja, joka on normaaliolosuhteissa käytössä irtaimistovarastona.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Mainiokoti Vihtori |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Rovankatu 1 94700 KEMI |
| Rakennusten määrä | 1 |
| Kiinteistön omistaja | Evli Hc I Holding Ky |
| Rakentamisvuosi | 2018 |
| Pinta-ala | 1 260 m² |
| Kerrokset | 1 |
| Paloluokka | P2 |
| Käyttötarkoitus | Asumispalveluyksikkö |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Lappi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.
| Paloilmoittimen keskuksen sijainti | Asumisyksikön pääsisäänkäynnin tuulikaapissa |
|---|---|
| Kiinteistönhoito | Lassila ja Tikanoja Oy puh. 0106367000 päivystys 0106367000 |
| Kokoontumispaikka | Ensisijaisesti seuraavaan turvalliseen palo-osastoon (esim. aula). Ulkona kokoontumispaikkana toimii parkkipaikan pääty / piharakennuksen edusta. |
| Varakokoontumispaikka | Viranomainen määrittää tarvittaessa, esimerkiksi pelastuslaitoksen tilat tien toisella puolella |
| Putkilukko | Pääsisäänkäynnillä |
| Väestönsuojien määrä | 1 |
| Väestönsuojan sijainti VSS1 | Piharakennus. Käytössä irtaimistovarastona |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuone: Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa |
| Lämmönjakohuone | Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa |
| Sähköpääkeskus | Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa |
| Ilmanvaihtokone |
Palveluasumisyksikön IV-kone teknisessä tilassa, Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
Asumisyksikön pääsisäänkäynnin tuulikaapissa, paloilmoittimen yhteydessä |
Organisaatio
| Palvelujohtaja |
Sinikka Sirviö Mehiläinen puh. 0405206211 sinikka.sirvio@mainiokodit.fi |
|---|
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Lassila ja Tikanoja Oy | 0106367000 | 0106367000 |
| Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
|---|---|---|---|
| Huoltopäivystys | L&T | 0504714940 | Arkisin |
| Huoltopäivystys | L&T | 0500691308 | Päivystys |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi
| Vaara tai vahinkotilanne | Toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi |
|---|---|
| Tulipalon vaara: | Tilanteiden ennakointi, turvallisuuskoulutukset, säännölliset tarkastukset sekä Mehiläinen Oy:n toiminnanohjaukseen liittyvät menettelyohjeet painottavat ennakoivan paloturvallisuuden merkitystä. Yksikössä on varauduttu tulipalon uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: paloilmoitinjärjestelmä, alkusammutuskoulutukset, alkusammutusvälineet, asukkaiden perehdytys ja opastus, poistumisharjoitukset. |
| Väkivallan uhka: | Haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden osalta saattaa henkilökuntaan ja toisiin asukkaisiin kohdistua aggressiivista käytöstä asukkaan psyykkisen kunnon äkillisen muutoksen vuoksi. Yrityksen ohjeistus ja henkilökunnan ammattitaito huomioivat riskin. Yksikössä on varauduttu väkivallan uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: tilanteiden ennakointi, yhteys vartiointiliikkeeseen, ilmoitus muulle työryhmälle asukkaan käytöksen muutoksista, viranomaisyhteistyö. |
| Rikollinen toiminta; tietoturvavaarat, varkaus, ryöstö, vahingonteko: | Tilanteiden ennakointi, toiminnanohjausjärjestelmän noudatus, lukitukset, ATK:n asiallinen käyttö, asiakastietojen säilytys asianmukaisesti, lääkkeiden säilytys lukitussa tilassa, pieni lääkevarasto, hälytyslaitteet, pihavalaistukset, videovalvonta, vartiointiliikkeen kierrot öiseen aikaan. |
| Tapaturmavaara/muut henkilöriskit: | Tapaturmavaaraa ehkäistään säännöllisillä toimitilojen tarkastuksilla ja riskikartoituksilla. Asukkaiden sairaskohtauksien varalle yksikössä on sairaanhoitajahoitohenkilö, myös lähihoitajakoulutuksen saaneet osallistuvat säännöllisesti ea-koulutuksiin. Yksikössä on olemassa ohjeistus ja toimintamallit mm. asukkaan katoamiseen, äkillisiin ja yllättäviin riski-/vaaratilanteisiin sekä verialtistumiseen. Lisäksi yksikössä tehdään yhteistyötä kiinteistöhuollon kanssa ja keskustellaan riskitilanteista henkilökuntafoorumeissa |
| Myrkytys ja lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö: | Tilanteiden ennakointi, ensiapukoulutukset, henkilökunnan tarkkuus, lukitut tilat, ajantasaisuus, toiminnanohjaus, perehdytys- ja turvallisuuskansio |
| Asukkaiden muu häiriökäyttäytyminen; itsetuhoisuus, pommiuhkaukset: | Asukkaiden kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa asukkaiden käytöshäiriöiden laatuun ja sisältöön. Asukaskohtaiset hoitoon liittyvät erityisohjeet sekä asukkaan henkilöhistoriasta nousevat sopimukset ovat koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä ko. vaarat huomioidaan tilanteiden ennakoinnilla, pitämällä terävät esineet lukittujen tilojen takana, asukkaan ohjaus tk:n ensiapuun tilanteen mukaan, henkilökunnan ajantasaisuus. |
| Vesivahinko, myrsky, säteilyonnettomuus, poikkeusolot | Yksikössä on pelastussuunnitelman liitteenä turvallisuusohjeistus poikkeusolojen varalle. Henkilökunta on lukenut perehdytys- ja turvallisuuskansion sisällön sekä tietää, että sieltä löytyvät ohjeet tilanteiden toimimisen varalle. |
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Pääaulassa sekä asumisyksiköiden käytävillä | Käsisammutin |
6kg jauhesammuttimia |
| Kiveliönkadun puoleisella asumisyksikön käytävällä | Pikapaloposti | Varustettu 30 metrin letkukeloilla |
| Pääaulassa, pesulan edustalla | Pikapaloposti | Varustettu 30 metrin letkukeloilla |
| Keittiössä | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
Sprinklerilaitteiston huolto
Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.
Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.
| Sijainti | Palveluasumisyksikössä käytössä automaattinen sprinklerijärjestelmä |
|---|---|
| Kuvaus | Hälytyksen siirto paloilmoittimen kautta |
| Keskuksen sijainti | Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa |
| Kattavuus | Asumisyksikkö |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Sijainti | Palveluasumisyksikön hätäpoistumisreiteillä käytössä valaistut poistumisreittiopasteet |
|---|---|
| Kuvaus | Akkuvarmenteiset poistumisopasteet |
| Keskuksen sijainti | Asumisyksikön pääsisäänkäynnin tuulikaapissa, paloilmoittimen yhteydessä |
| Kattavuus | Asumisyksikön poistumisreitit ja uloskäynnit |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: Asumisyksikön pääsisäänkäynnin tuulikaapissa, paloilmoittimen yhteydessä
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
| Sijainti | Rakennuksissa käytössä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | Asumisyksikön pääsisäänkäynnin tuulikaapissa |
| Kattavuus | Asumisyksikkö (myöhemmässä vaiheessa myös rivitalo) |
| Keskuksen tyyppi | Lismar Protec Algo-Tec 6500 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
| Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
|---|---|---|
| Mainiokoti Vihtori | Käyttötapaosastointi | Osastoivat rakeneet EI30. Jokainen asuinhuoneisto on oma palo-osasto. Molemmat asuinsiivet ovat omia palo-osastoja. Myös tekninen tila on osastoitu omaksi palo-osastokseen. |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
| Sijainti | Rovankadulta piharakennuksen ohi pääovella ja parkkipaikan läpi rakennuksen taakse sekä tulevalle rivitalolle |
|---|
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Mainiokoti Vihtori | Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista poistumisreittiä pitkin kokoontumispaikalle. Henkilökunnan tulee avustaa ja opastaa asiakkaita poistumisessa. Pääasiallisesti ensisijaisena poistumisen tavoitteena on siirtyä seuraavaan palo-osastoon: Asuinhuoneisto --> käytävä --> seuraava palo-osasto tai poistuminen suoraan ulos --> Kokoontumispaikka, mikäli ehditään ennen pelastuslaitoksen saapumista. Molemmista asuntosiivistä pääsee poistumaan joko suoraan ulos käytävän päästä tai aulatilaan ja sen kautta ulos. Poistumisreitit on opastettu akkuvarmenteisin poistumisopastein, jotka toimivat myös sähkökatkon sattuessa. |
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Henkilökunta opastavat asukkaita poistumisessa:
Pääasiallisesti ensisijaisena poistumisen tavoitteena on siirtyä seuraavaan palo-osastoon: Asuinhuoneisto --> käytävä --> seuraava palo-osasto tai poistuminen suoraan ulos --> Kokoontumispaikka, mikäli ehditään ennen pelastuslaitoksen saapumista.
Rakennuksesta päästään poistumaan asuinsiipien päädyistä sekä pääporraskäytävän kautta. 1. Kerroksessa lisäksi mahdollista poistua sisäpihan puolelle. Poistumisreitit on merkittynä pelastussuunnitelman liitteinä oleviin pohjakuviin.
- Kerroksessa ryhmäkotien asukkaat tarvitsevat enemmän henkilökunnan apua poistumisessa. 2. Kerroksessa asukkaat ovat paremmassa kunnossa.
- Mistä ja miten poistutaan?
- Merkittyä turvallista reittiä pitkin ensisijaisesti turvalliseen palo-osastoon, josta poistutaan tarpeen vaatiessa ulos.
- Mitä on suljettava?
- Ovet ja ikkunat.
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta sulkee ovet ja varmistaa, että asukkaat pääsevät turvalliseen paikkaan.
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Henkilökunnan koulutussuunnitelma
Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.
Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.
Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset dokumentoidaan.
Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa
Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:
- Itse henkilöstö
- Asiakkaat
- Siivoojat ja huoltohenkilöstö
- Tavarantoimittajat
- Keittiöhenkilökunta
- Muut yhteistyökumppanit
Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.
Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset
Poistumisturvallisuusselvitys
Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.
Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)
Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.
Tiedottaminen
Tiedottamisesta vastaa Mehiläinen ja yksikön johtaja yhdessä viranomaisten kanssa.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Paloilmoitinkeskuksen hälyttäessä pelastuslaitos menee pääovella olevalle paloilmoitinkeskukselle paikantamaan hälytyksen syytä. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, henkilökunnan on hyvä järjestää opastaja ulos auttajia vastaan
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Rovankatu 1, KEMI
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Paloilmoitinkeskuksen hälyttäessä pelastuslaitos menee pääovella olevalle paloilmoitinkeskukselle paikantamaan hälytyksen syytä. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, henkilökunnan on hyvä järjestää opastaja ulos auttajia vastaan
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Ensisijaisesti seuraavaan turvalliseen palo-osastoon (esim. aula). Ulkona kokoontumispaikkana toimii parkkipaikan pääty / piharakennuksen edusta.
Varakokoontumispaikka: Viranomainen määrittää tarvittaessa, esimerkiksi pelastuslaitoksen tilat tien toisella puolella
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle.
Toimintamalli
- Tarkista paloilmoittimelta/ näyttötaululta, mistä hälytys tulee.
- Selvitä hälytyksen syy ja aloitta tarvittaessa alkusammutus tai asukkaiden pelastaminen.
- Ilmoita hätäkeskukseen hälytyksen syy
- Älä vaimenna palokelloja tai kuittaa hälytystä edes erheellisessä tilanteessa
- Ensisijaisesti poistutaan ja siirretään asukkaat seuraavaan palo-osastoon.
- Tarvittaessa poistuminen ulos.
Toiminta, jos yksikössä ei ole yöllä henkilökuntaa
- Asukkaille ohjeistus ja perehdytys – “jos näet tulta, paina paloilmoitinta ja/tai soita 112”
- Asukkaat soittavat päivystäjälle
- Asukkaat tulee perehdyttää miten toimia mahdollisessa vaaratilanteessa
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön henkilöstö. Henkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Jos paluu yksikköön ei voida välittömästi palata, päivystyäjä yhdessä yksikönjohtajan kanssa päättää mihin tarvittaessa siirrytään hätämajoitukseen (minne siirrytään, ja miten toimitaan).
Asukkaan siirto tulipalossa
Ota mukaan alkusammutusväline:
- Sammutuspeite
- tai käsisammutin
Aloita pelastaminen mahdollisuuksien mukaan huoneesta, jossa palonlähde sijaitsee. Pyri sammuttamaan tulipalo, jos se on omat kykysi huomioiden mahdollista. Ohjaa välittömässä vaarassa olevat henkilöt turvaan savulta toiseen palo-osastoon.
- Lähesty huoneen ovea matalana ja tunnustele oven alareunasta, onko se lämmennyt. Raota huoneen ovea ja avaa ovi varovasti. Mikäli ovi polttaa kättäsi, älä avaa ovea vaan jatka evakuointia viereisistä huoneista.
- Mikäli tilasssa on kohonnut lämpötila tai savua, etene lattianrajassa
- Sulje huoneen ovi perässäsi ja ikkuna (jos auki)
- Avusta asiakkaat pois huoneesta ja toiseen palo-osastoon
Vuodepotilaan siirtäminen:
- Vuodepotilas voidaan siirtää sängyllä, tällöin irrota sähkösägynjohto seinästä äläkä käytä säädintä.
- Mikäli siirtäminen sängyllä ei ole mahdollista: Siirrä asiakas vuoteesta pelastuslakanan avulla, päänpuoleisesta reunasta vetämällä, savuttomaan tilaan tai varauloskäynnin kautta ulos. Mikäli et pysty siirtämään häntä ulos asti, siirrä hänet palo-osaston rajan toiselle puolelle (osaston väli- tai ulko-ovi).
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Lassila ja Tikanoja Oy, puh. 0106367000, päivystys 0106367000
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa
- Lämmönjakohuone: Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa
- Sähköpääkeskus: Kiveliönkadun ja Rovankadun puoleisessa kulmauksessa tekninen tila, käynti suoraan ulkoa
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
- Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. - Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti. Ilmoitus poliisille tehdään asukas/tilannekohtaisen harkinnan mukaisesti ja organisaation noudattaessa sieltä saatuja ohjeita. Rikosilmoituksen tekemisestä on annettu erillinen ohje esimiehille.
Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
-
Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
-
Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0106367000).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Jos sähkökatkon vuoksi kaukolämmön lämmönjakokeskus on pois käytöstä:
- Vältä lämpimän veden käyttöä
- sähkön palautuessa ole varovainen lämpimän veden juoksuttamisessa
Vesi saattaa aluksi olla liian kuumaa ja polttaa ihoa sekä vaurioittaa toisiopuolen komposiittiputkia. Käyttöveden säädön normalisointi sähkökatkon jälkeen on hyvä suunnitella ennakolta yhdessä asiantuntijan kanssa.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Käsisammuttimet
- Vedä varmistinsokka irti.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
- Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
| Sijainti | Suojaluokka | Pinta-ala | Suojapaikkoja | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|---|---|
| Piharakennus. Käytössä irtaimistovarastona | S1 | 31,7 m² | 42 | Väestönsuojan konehäkki |
Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Liiketilan haltijan velvollisuudet
Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.
Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutusvälineet
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
- poistumisreittien opasteet ja valaistus.
Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.
Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Auton lämmitysjohdot
Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.
Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.
Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.
Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.
Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.